Hyönteisravinto on maailmanlaajuinen ruokatrendi, jossa riittää pureskeltavaa. Tampereen ammattikorkeakoulussa on aiheesta tehty jo useita opinnäytetöitä. TAMKissa on tutkittu muun muassa, maistuuko sirkkajauho suomalaisille, ja miten ruokahyönteistuotannon turvallisuus varmistetaan.
Liiketalouden lehtori Tiina Wickman-Viitala ennakoi uuden ravintotrendin vuosi sitten. Hänen johdollaan käynnistyi TAMKissa Hyönteiset elintarvikkeina –tutkimusprojekti. Monialainen tutkimustoiminta on poikinut tähän mennessä jo useita opinnäytetöitä eri koulutusalojen opiskelijoilta.
Restonomiksi valmistuva Elisa Koivula tutki hyönteisravinnon mahdollisuuksia osana elintarvikejärjestelmää. Tietojenkäsittelytieteen tradenomiksi valmistuva Matias Miettinen perehtyi ruoan alkutuotannon jäljitettävyyteen ja läpinäkyvyyteen sirkkarekisterin avulla. Bio- ja prosessitekniikan insinööriksi valmistunut Ville Kontio selvitti sirkkajauheen rasvahappokoostumusta ja säilyvyyttä parantavia menetelmiä. Liiketalouden tradenomi Anna-Kaisa Jaakkola teki opinnäytetyönsä työpajan rakentamisesta hyönteisproteiinituotteiden asiakasymmärryksen kasvattamiseksi.
Opinnäytetöiden toimeksiantaja on Finsect Oy. Yritys auttaa maatalousyrittäjiä kehittämään ruokahyönteisten kasvatuksesta uuden elinkeinon esimerkiksi lihantuotannon tilalle.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ilmoitti syyskuussa alkavansa tulkita EU:n uuselintarvikelakia siten, että hyönteiset luokitellaan luvanvaraisesti myytäväksi ravinnoksi. Ravinnoksi sallittuja hyönteisiä ovat esimerkiksi kotisirkka ja jauhomato. Aikaisemmin hyönteisiä ei ole saanut markkinoida ruokana. Paahdettuja sirkkoja on myyty keittiökoristeen nimellä myslipurkeissa.
Uusi ravinto vaatii tutkimusta
- Hyönteisruokaa arastellaan osittain siksi, että se ei kuulu perinteiseen ruokakulttuuriimme, toisin kuin esimerkiksi Thaimassa ja Meksikossa, Elisa Koivula sanoo.
Hän suhtautuu hyönteisruokaan positiivisesti, mutta ymmärtää, miksi Evira eteni maltilla laintulkinnan muuttamisessa. Osa EU-maista on sallinut hyönteisravinnon tuottamisen ja myynnin jo aikaisemmin.
- Elintarvikelainsäädäntömme ansiosta ruokakulttuurimme on maailman turvallisimpia. Meillä ei ole esimerkiksi salmonellaa, ja ruoka on hygieenistä.
Matias Miettinen on samoilla linjoilla. Ruokatuotannon jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden tutkiminen osoitti, että hyönteisravinnossa on vielä suuria kysymysmerkkejä.
- On epäselvää, voiko keliaakikko syödä viljoilla ruokittuja hyönteisiä. Jotta sairaudet ja allergiareaktiot vältetään, tarvitaan tietoa ja sääntöjä esimerkiksi siitä, mitä hyönteisille saa syöttää, ja jääkö niihin rehusta ravintojäämiä.
Terveellistä ekoruokaa
Miksi hyönteisiä sitten kannattaa syödä? Wickman-Viitala nostaa esiin terveydelliset, ekologiset ja eettiset syyt.
- Hyönteisissä on hyvä rasva- ja proteiinikoostumus. Niissä on B12-vitamiinia, jota ei saa pelkästä kasvisruoasta. Hyönteisissä on myös Omega-3-rasvahappoja, ja ne sopivat useimmille kala-allergikoille. Äyriäisille allergiset voivat saada oireita hyönteisten kitiinistä, mutta rasva ja proteiini voidaan erottaa hyönteisistä jalostusprosessissa.
- Hyönteisravinto kuormittaa ympäristöä lihantuotantoa vähemmän, sillä hyönteiset kuluttavat vähän vettä. Hyönteiset teurastetaan syväjäädyttämällä, ja koska kylmähorros on hyönteisille luonnollinen tila, sitä pidetään eettisempänä kuin eläinten teurastusta.
Wickman-Viitala on ideoinut opiskelijoiden kanssa, miten hyönteistuotteita voisi käyttää. Eniten kannatusta ovat saaneet välipalana käytettävät proteiinipatukat ja naposteltavat.
Lisätietoa:
Tampereen ammattikorkeakoulu, liiketalouden lehtori Tiina Wickman-Viitala, p. 050 311 9747, tiina.wickman-viitala@tamk.fi
Kuva 1: Tiina Suvanto
Kuva 2: Riikka Kuusisto